Hoyr hvussu vindurin ýlir nú

Miten näistä otsikoista tuleekin aina näin tuulipainotteisia. Saattaa liittyä säähän. Täällä tuulee taas vaihteeksi, ja nyt tuntuu, että kovempaa kuin koskaan. Netin sääsivuston mukaan (vedur.is) tuuli on nyt 16 m/s, kovin puuska 26 m/s. Ja tuo sääasema on tuossa vähän matkan päässä vuoren päällä (olen tullut siihen lopputulokseen, että Hellisheiði on lähimpänä minua), ja minä sijaitsen tässä ihan rannikolla, siis meri näkyy tuossa vähän matkan päässä, niin veikkaan, että tuuli saattaa olla vielä kovempi tässä. Aamulla tuli seitsemän ihmisen ryhmä ratsastamaan, ja kyllä meno oli aika extremeä juuri tuulen takia. Yhtä lukuunottamatta kaikki olivat kokemattomia. Hevoset olivat hiukan säpsyjä varmaankin juuri tuulen takia, vaikka ovat kyllä tottuneet, mutta ihan näin kovaa ei täälläkään senttään usein tuule. Alku meni oikein hyvin, enkä siis onneksi ollut tuon porukan kanssa yksin, vaan Sólmundur oli mukana. Tunnin lenkin kohdalla minä jatkoin sen yhden kokeneen tytön kanssa koko reitin, muut menivät Sólmundurin kanssa kotiin. Hevoset olivat ilmeisesti tulleet aika vauhdilla takaisin. Niin tulimme mekin, joskin tarkoituksella. Tyttö ratsasti Kvíkalla (se uusi punainen tamma), minä Alsælalla, ja annoin tytölle luvan ratsastaa minun edelläni niin kovaa kuin hevonen haluaa mennä, jos tyttö itse haluaa siis mennä kovaa. Tultiin sitten laukkaa lähes koko matka takaisin. Tartuin jossain kohtaa Alsaælan kaulalla oleviin varaohjiin, koska tuulenpuuskat olivat oikeasti välillä niin kovia, että tuntui, että putoan hevosen selästä.

Reilu viikko sitten lauantaina juhlittiin Þorrablótia. Se on siis perinteinen islantilainen keskitalven juhla, nimi tulee vanhassa islantilaisessa kalenterissa olleesta Þorri-kuukaudesta (tammikuun puolestavälistä helmikuun puoleenväliin). Alkuillasta minut kutsuttiin Sólmundurin ja Sjöfnin luokse. Sinne paukkasikin väkeä vaikka millä mitalla, heidän ystäviään, ja siellä sitten jo juopoteltii jonkin verran. Harkitsin jo hetken, että minun täytyy alkaa valehdella, mistä olen, koska kaikki olivat että "aaa, you're from Finland, you drink vodka!". No, onneksi minulle kuitenkin tarjoiltiin vain olutta ja viiniä. Pientä purtavaa oli tarjolla myös, sipejä ja savustettu lampaanreisi, josta sai itselleen veistää sopivia palasia. Parhautta! Tietysti minulle oli täysin epäselvää, mihin ja milloin olemme menossa, mutta yhtäkkiä sanottiin, että mene sä tuohon autoon. Menin Sólmundurin veljen autoon, ja ihmettelin kyllä, miten kukaan lähtee autolla mihinkään, kun kaikki olivat juoneet jo jonkin verran. No, matka ei ollut pitkä onneksi.

Menimme läheiseen Básinn-nimiseen ravintolaan. Upea, ruohokattoinen rakennus, jota olen ihmetellyt, kun siinä on kyltti, jossa kerrotaan, että se on ravintola (islanniksi veitingahús, tietysti), mutta mitään liikennettä ei siinä koskaan ole näkynyt. Mutta ilmeisesti se sitten on tilausravintola. Hafdís kertoi olleensa siellä häissä joskus. Upea paikka olisi kyllä häiden pitämiselle! No, päätin, että kokeillaan kaikkea ruokaa, joten siellä sitten maistuivat hapanhai (tätä vielä tuotiin ylimääräinen annos brennivínin kera, ja pakkohan se oli syödä, hyi), valas ja pässin kiveksistä tehty jonkinnäköinen patee. Ja koko joukko muita ruokia, joista on ehkä parempi, etten tiedä, mitä ne olivat. Minkään ruoista en voi sanoa olleen hyvää. Oli siellä sitten ei-perinteisempää keitettyjä perunoita ja paistettua lammasta. Nuo kivekset ehkä tökkivät itselläni kaikkein eniten. En todellakaan ole herkkävatsainen tai mitään, eikä minulle tule huono olo oikeastaan mistään, mutta tässä nyt ylitettiin jonkinlainen raja. En vain pystynyt syömään ihan hiukan huomaamattomasti kakomatta noita kiveksiä. Ne maistuivat älyttömän pahalta, ja siihen vielä se ajatus, että oikeasti syön pässin kiveksiä.

Juhlassa pidettiin koko joukko kaikennäköisiä puheita, josita en ymmärtänyt juuri mitään, ja sitten oli musiikkia ja tanssia. Jossain kohtaa iltaa joku tuli pöytään kysymään selvällä suomen kielellä "puhutsä suomea". Häkellyin tästä aivan täysin. Kyseessä oli 25-vuotias Ninni, joka on tässä ihan lähellä töissä. On käynyt Hólar-nimisen hevosyliopiston ja on asunut täällä jo viisi vuotta, mutta vasta tammikuun alusta tässä vieressä. Hauskaa! Mitään havaintoa ei ole kummallakaan, mistä se saattoi tietää, että olen Suomesta. Paitsi että olemme tulleet 6.1. samalla lennolla tänne, mutta voiko mitenkään kukaan muistaa ketään jostain lentokoneesta? No, Sólmundur ja Sjöfn lähtivät kotiin varmaan jossain yhden jälkeen, ja minä jäin vielä hetkeksi Ninnin kanssa juttelemaan. Kävelin sitten kotiin, ei onneksi ole pitkä matka. Pääsin kolmen aikaan nukkumaan. Vaikken juonut kovin paljon, oli silti aamulla hienoinen krapula. Toki kun tapani mukaan heräsin jo yhdeksältä, väsymys oli myös aika kova. Sunnuntaina illalla käytiin vielä Ninnin kanssa Selfossissa Kaffi krús -nimisessä ravintolassa syömässä pekonihampurilaiset. Pekoni, ihmisen paras ystävä!

Kuulin myös tästä lähelle avaavasta Fákasel-paikasta lisää. Tuohon lähelle siis on vaivihkaa noussut Hestagarðurinn Fákasel -niminen paikka, jossa aletaan järjestää tunnin mittaista hevosshowta. Kuulemma ideana on joku Apassionatan tyyppinen show. Maneesi on iso, ja sinne on hommattu Euroopan suurin screeni, kuulemma maailman toiseksi suurin. Tarkoitus on, että kaikki Golden Circle -kierroksen (Geysir, Gullfoss, Þingvellir) tekevät turistibussit pysähtyvät siinä. Ihan hullua! Tunnin mittainen hevosshow jokaiselle turistille! Älytöntä! Islantilaista! Ja Icelandair on kuulemma sijoittanut tuohon ison summan rahaa.

Matkailuhan on täällä kovassa nosteessa. Suomessa Talouselämäkin juuri uutisoi, kuinka upeaa on, että Islanti toimi vastoin kaikkia kehotuksia ja antoi pankkiensa kaatua, ja nyt maa on toipunut talouskriisistä ennätyksellisen nopeasti. Työttömyys on neljän prosentin tuntumassa, mutta sekin on liikaa, tavoitteena on kahden prosentin työttömyys. Mutta kuten kaikessa, tälläkin asialla on kääntöpuolensa. Energiaahan täällä on enemmän kuin itse pystyvät käyttämään, ja erilaisia tapoja sen viemiseksi maailmalle on selvitelty. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoa tapa on rakentaa esim. alumiinitehtaita. Alumiinin valmistus käsittääkseni vaatii todella paljon energiaa, ja sitähän täällä on. Varjopuolena on sitten ainutlaatuisen luonnon tuhoutuminen. Mitä toki turismikin aiheuttaa. Jos kiinnostaa lukea aiheesta enemmän, sen voi tehdä täältä.

Mitäs muuta tänne. Netti toimii välillä, välillä ei. Kävin viime viikolla Reykjavikissä. Muuten vapaapäiviä ei ole oikeastaan ollut, paitsi eilen, mutten jaksanut kauemmas lähteä. Rasittaa, kun täällä kaikki pakataan pahviin ja muoviin ja ties mihin (siis esim. tomaatit ja omenat), mitään ei kierrätetä, tyjjät pullot ja tölkit heitetään roskiin.

Ai niin, koin taannoin kauhun hetkiä, kun kaikki hevoset olivat päässeet tarhastaan ulos ja menneet tallinpihaa ympäröivien lankojen läpi. Oddur-koira yritti auttaa, mutta ajoi hevoset tielle. Siellä ne iloisesti pukitellen laukkasivat, kun minä suomeksi kiroillen ajoin pikkubussilla perässä. Onneksi hätiin tuli myös joku traktorilla liikkeellä ollut naapuri, ja hevoset juoksivat takaisin kotiin. Sólmundur ei tuntunut olevan millänsäkään, sanoi vain että "you have to take the car", kun sille hädissäni soitin. Että ei ilmeisesti kovin epätavallista täällä. Ja yhtään hevostahan olisi ihan turha edes yrittää saada kiinni, eivät ne anna.

Lukka

"Pieni talo preerialla"

Auringonlasku

Sólmundur ja party snacks islantilaisittain

Básinn

Bjór

Ruokaa, josta on parempi, ettei tiedä, mitä se on.
Iso valkoinen klöntti yläreunassa on valasta. Jooei ollut hyvää.

Brennivín

En tiedä, oliko tämä jonkinlaista paikallishuumoria? Þorrablót-
juhlassa istumapaikat oli jaettu asuinpaikan mukaan. Me asumme Ölfusissa, joka
ilmeisesti on hymynaaman arvoinen paikka. Árborgissa asuville oli sitten jostain syystä
surullinen naama. En tiedä, oliko tämän tarkoitus olla hauskaa.

Sólmundur ja sen veli

Tallin uusin hevonen, jolla ehdin tehdä yhden retken,
se pelkäsi lähes kaikkea, mutta teki ihan hyvää työtä silti.
Nyt se vietiin tuohon vähän matkan päähän laitumelle, koska "she's so fat,
she can be outside".

Kissaperhe

Reykjavík

Reykjavíkin asukkaita

Homobaari Reykjavíkissä

Ljúflingur. Olisi ollut kiva tietää, että se potkii, kun sen takana ratsastaa.
No, opin kantapään, tai säären kautta, sääressä komeilee kaksi mustelmaa.

Odottelua

Karanneet hevoset jo takaisin kotona

Oddur tykkää kieriä

Zettan pylly. Kuvan tarkoitus on havainnollistaa, että hevoset
ovat todella likaisia. Useimmilla on kankuissa ja mahan alla tällainen kovettunut kerros,
mitä lie kusta ja paskaa, jota on turha yrittää saada puhtaaksi, edes metallisualla.

Brittituristeja myrskytuulessa

Vuoren päällä sataa lunta