Totesin, että en minä näin helpolla periksi anna, ja loppupäivä olikin sitten ihan jees. Kuuntelin sitä yhtä ei-ahdasmielistä färsaarelaista samalla kun lapion lampaan kakkaa. Olen huonomminkin päiväni viettänyt! Niin ja toista färsaarelaista, Jensinaa, jonka cd:n Sædis lähetti joskus talvella. Fääri on niin veikeä kieli, että tulin jo pelkästään siitä hyvälle tuulelle.
Rinkka on kaivettu taas esiin, tiistaina suuntaan pääkaupunkiin, perjantaina Färsaarille. Kolme päivää kestää miten päin vaan. Oikeastaan tykkään tästä "kodittomuudesta". Mikä lie mielenhäiriö.
 |
| Tämän pivän työmaa. Huomatkaa etualalla katosta roikkuva sorsan raato. |
 |
Hevonen, jota olen saanut useampana päivänä juoksuttaa.
Nimeä en tiedä, siihen viitataan vain nimellä "the fat horse". Sitä se on. Suloinen kyllä. |
 |
| Minulla oli tunne, että minua seurataan... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti